Hahmoterapia
Hahmoterapia
Moni elää elämäänsä muiden ihmisten odotusten – tai oletettujen odotusten – mukaan: ”mun pitäisi” tai ”mun ei pitäisi” nousevat herkästi mieleen. Hahmoterapia tarjoaa tien tutustua omiin sisäistettyihin odotuksiin ja oletuksiin. Tietoiseksi tuleminen ja oivallukset merkitsevät mahdollisuutta valita, toiminko niin kuin aina ennenkin vai päätänkö valita toimintatavan, joka vastaa paremmin omia tarpeitani ja toiveitani.
Saksalaissyntyinen Frederick Perls oli keskeisiä gestalt- eli hahmoterapian kehittäjiä 1950-luvulla. Sen perustana ovat esimerkiksi gestaltpsykologia, psykoanalyysi ja bioenergeettinen kehotyöskentely, ja se otti vaikutteita myös eksistentialismista ja itämaisista filosofioista (Zen ja Tao). Hahmoterapian keskeisiä käsitteitä ovat kontakti, tietoisuus, tässä ja nyt ja vastuu. Minkälainen on kontaktini sinuun ja ympäristööni; mitä aistin tässä hetkessä; mistä olen tietoinen itsessäni; mistä olen vastuussa, kun olen kontaktissa toiseen ihmiseen? Hahmoterapiassa ihmistä tarkastellaan sellaisena kuin hän on, ei sellaisena kuin hänen pitäisi olla. Itämaisten filosofioiden vaikutus näkyy esimerkiksi nykyhetken korostamisessa: eilinen on mennyt eikä huomista vielä ole. On vain tämä hetki, jossa voin tehdä valintoja.
Gestalt-psykologian mukaan ihminen voi keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan. Tästä muodostuu ns. kuvio (figure), jolle kaikki muu ympäröivä on taustaa (ground). Hahmoterapeuttisessa työskentelyssä keskitytään siihen, mikä kullakin hetkellä on etualalla asiakkaan mielessä ja elämässä. Muutos tulee mahdolliseksi, kun tiedostetaan ja hyväksytään se, mikä on, eikä väkisin pyritä sinne, minkä ”pitäisi” olla. Tässä toteutuu muutoksen paradoksi: kun sallin itseni olla ja tuntea juuri niin kuin olen ja tunnen, sallin itselleni myös muutoksen mahdollisuuden. Terapiaan hakeudutaan yleensä silloin, kun jokin kriisi yllättää tai jokin senhetkisessä elämäntilanteessa aktivoi jotakin aiemmin koettua, jonka käsittely on jäänyt kesken. Hahmoterapeuttisessa työskentelyssä lähdemme siitä, mikä kullakin hetkellä on etualalla asiakkaan mielessä ja elämässä. Se saattaa olla ahdistava elämäntilanne tai tunne, jos+ta halutaan päästä eroon. Muutos tulee mahdolliseksi, kun tiedostan ja olen läsnä sille, mitä on, enkä väkisin pyri sinne, minkä ”pitäisi” olla. Tässä toteutuu muutoksen paradoksi: kun sallin itseni olla ja tuntea juuri niin kuin olen ja tunnen, sallin itselleni myös muutoksen mahdollisuuden.
Hahmoterapeuttinen lähestymistapa soveltuu yksilö-, pari- ja ryhmäterapiaan sekä työnohjaukseen.
"Ihminen ei voi löytää uusia valtameriä, ellei hän uskalla kadottaa rantaa näkyvistään. "
Hahmoterapeuttinen työskentelytapa soveltuu yksilö-, pari- ja ryhmäterapiaan sekä työnohjaukseen.
